Linnan juhlat

Vähän myöhässä, mutta lopultakin sain kuvan tänne talteen. Linnan juhlien puvun suunnitteli varpaisjärveläinen loistava Mirka Tuovinen. Lisää Mirkan suunnittelemia mallistoja täällä.

Puoluekokous ja risteily - Paavo on Pop!

Satunnaisia otoksia puoluekokouksesta ja risteilyltä. Lokakuun lopussa kokoonnuimme Helsingin jäähalliin ja sen päätteeksi Tallinan risteilylle. Keskustaväkeä oli liikkeellä paljon. Joka kohdassa ei kamera kulkenut mukana, mutta jotain otoksia tallensin.

Mari lausui Eino Leinoa Paavolle risteilyn iltatilaisuudessa. Kotikulmien miehiä Pöytyän ja Yläneen suunnalta.

Eturivissä odotellaan kokouksen alkua.

Ennen puoluekokouksen alkua koottiin kokeneita Keskustan vaikuttajia kahvipöydän ääreen.

Vanhoja muistellessa ja uusia tuulia etsiessä.

Laaninen esittelee puoluevaltuuston esityksen presidenttiehdokkaasta.

Mauri ja Antti toimivat puheenjohtajina puoluekokouksessa.

Kokous on takana. Felix hämmentyy nuorisojohtajasta. Aatekummilapseni, maailman suloisin Felix ja ystävä Hanna.

Smile, Väyrynen! Keskustanuorten markkinoille tuoma Paavo-hammasharja on tehnyt tehtävänsä. Antti, Tuomas ja Topi totaalisen valmiina Tallinnan risteilylle. Hauskaakin oli!

Kasari Game

Eduskunnan alle kolmekymppisistä kansanedustajista koostuva 80-lukuverkosto otti toisistaan mittaa pöytäjalkapallon muodossa. Kisa otettiin tosissaan, tietysti. Vauhdittajina Energiateollisuuden väki. Kuvat syyskuulta.

Lycka till, Annie!

Ruotsin Keskustan puoluekokous järjestettiin syyskuussa Åren upeissa maisemissa. Olin reissussa vierailemassa puoluekokouksessa puoluetoimistomme Pakarisen Helenan kanssa.

Puolue sai kymmenvuotisen Maud Olofssonin kauden jälkeen uuden puheenjohtajan. Johtoon astui erinomainen ja mukava Annie Lööf. Olemme Annien kanssa molemmat syntyneet vuonna 1983. Hänen kansanedustajakautensa alkoi jo viisi vuotta sitten - silloin hänkin oli parlamenttinsa nuorin nainen. Pohjoismaista yhteistyötä! Kuvassa Annie, Ruotsin keskustan puoluesihteeri vasemmalla, edustajat Euroopan Liberaaleista (ELDR), Ahvenanmaalta sekä RKP:n Ulla-Maj Wideroos.

Puoluekokouksessa oli samaa juhlavaa tunnelmaa kuin meillä Suomessa.

Heidän kuninkaalliset korkeutensa Suomen Turussa.

Ruotsin kruununprinsessa ja puolisonsa Daniel vierailivat syksyisessä Turussa. Pari tutustui kulttuuripääkaupungin antiin. Ensimmäisen vierailupäivän lounas nautittiin turkulaisten seurassa Suomen Joutsenella. Liput liehuivat salossa, luonnollisesti.

Välkommen Victoria och Daniel!

Kollegat Anne-Mari ja Eeva-Johanna. Kuninkaallinen kohtaaminen saa sopivan jännittyneen ilmeen kasvoille. :)


Keskusteluni Danielin kanssa (sisältää kättelyn):
A: Välkommen till Åbo.
D: Tack. Det är kul att vara här (tai jotain). Det regnar lite.
A: Okei. (miksi en tajunnut sanoa mitään muuta?!?)



Hurmaava, kaunis, mukava Victoria.

Elokuun viimeinen kaunis ilta.

Uusi luku -kirjan mahtava kirjoittajaporukka kokoontui pohtimaan Keskustaa, Suomea ja maailmaa (voi miten ylevältä se näin kuulostaakaan) ja vaihtamaan kuulumiset puoluetoimistolle lauantaina 27.8. Illan päätteeksi, upeassa elokuun auringossa skoolasimme Riikan kolmekymppisten kunniaksi. Onnea!

Kaapin tuunaus.

Linnut lentävät nyt kaapissakin!

Vinttikamarin makuuhuoneen vaatekaappi sai uudet kuoret ystäväni Piian ansiosta. Tuunailimme kaappia yhden aamupäivän elokuussa. Seinän tapetoinnista jäänyt ylijäämäpätkä tapettia päällystää nyt kulahtuntta vaatekaappia. Kaappi on kuin uusi - materiaalihankinnat yhtä kuin liima (sekoitettuna veteen) ja mattopuukko.

Myös Inna oli erinomaisena apuna. Kiitos tytöt!

Keskustanaisten Marjatanpäivässä

Keskustanaisten Marjatanpäivää, sivistyksen ja kulttuurin juhlaa, vietettiin Varsinais-Suomessa Laitilassa 14.8. Käytimme puheenvuorot tilaisuudessa päivänsankari Marjatta Väänäsen sekä Keskustanaisten uuden puheenjohtajan Elsi Kataisen kanssa.

Ressu ja minä, jee!

Teosto ry yhdistää musiikin ammattilaiset ja kansanedustajat kulttuurikummeiksi toisilleen. Mun kulttuurikummi on Ressu, ala-astevuosilta tuttu hittien mies. Oli huippua tavata Ressu. Fanituksen ohella sain paljon tietoa jatkuvassa muutoksessa elävästä kulttuurialasta; tekijänoikeuskysymykset puhututtivat kovasti.

Valmista, siten kun keskeneräisessä maailmassa ja vanhassa puutalossa nyt voi edes olla.

Muutama kohta kodista. Kuvittelin olevani sisustusblogin pitäjä ja otin tällaisiä "viehättäviä yksityiskohtia" talteen. Minun on kuitenkin pakko rikkoa tämä esteettinen vaikutelma ja kertoa, että

1) Tervetuloa-kyltti irtoaa ovesta pienelläkin tuulella.

2) Maalasin vahingossa puunvärisiin puutuoleihin erittäin paljon valkoista maalia. Niitä peittääkseni ostin alennusmyynneistä tuolinpäälliset, jotka ovat aivan liian pienet. Eivätkä peitä maalitahroja.

3) Hedelmien ympärillä on järkyttävä määrä pikkukärpäsiä kesällä.

4) Ostin keittiöön räikeät marimekko-verhot, koska rakastin niitä. Sisustusammattilaisen mielestä hillitty ruutukuosi olisi kuulemma tuonut vähän toisenlaisen efektin sisustukseen.

5) Rajasin porraskäytävän kuvasta käytävälampun, jonka ostin Bauhausista. Tein niin, koska lamppu ei ole nätti.

6) Yläkerrasta puuttuvat yhä listat. Linnut lentävät silti.

7) Kuva aloe vera -kasveista piti ottaa nyt, koska ne kuolevat taatusti ensi viikon lomamatkan aikana. Jos ne eivät kuole, hyödynnän niitä mahdollisesti palavan ihoni hoidossa matkan jälkeen.

8) Kuva olohuoneen orkideoista piti ottaa nyt, koska tämä saattaa olla niiden kukintojen ensimmäinen ja ja viimeinen kerta. Tästä lähin ilmoitan harrastukseksi orkideakukkien hoidon. Muutenhan politiikassa kaksi viimeistä vuotta yötä päivää viettäneen ihmisen on vähän vaikea keksiä harrastukset -kysymykseen vastausta.

9) En jaksanut tuunata pitsityynyjä itse, vaan ostin ne. Martta minussa oli häpeissään; kyllähän tuollaiset olisi itsekin tehnyt.

10) Seppele korissa piti kiinnittää kakluuniin. Ostin siihen Superteippiä (joka kiinnittää aivan kaiken - yeah, everything!) Se ei todellakaan pysynyt siinä.

Näistä pikkujutuista huolimatta, tai ehkä juuri niiden vuoksi rakastan näitä 57,5 turkulaista neliötä ja pihaa niiden vieressä.

Pientä pintaremonttia.

Otoksia remontista kesäkuulta.

Epätoivoinen hetki. Tästä ei ikinä tule valmista. Itkin. Sitten ryhdistäydyin. Soitin taas ystävät ja ja veljen apuun. Huomaa sänky vasemmalla.

Sakke telan kanssa. Vietimme ystäväporukan mökkijuhannusta, jatkot maalin käryssä uuden kodin yläkerrassa, jossa lämpöä ehkä +35 astetta.

Vanha tapetti olohuoneessa. Sen repiminen oli paras tapa purkaa ahdistusta keskustan vaalitappiosta. Kuvassa myös eteisen ovi maalattuna. Epäonnistuin sen maalaamisessa totisesti. Kuvittelin, että paksu maalikerros=hyvä lopputulos. Virheyhtälö. Todellisuudessa: Paksu maalikerros=paska lopputulos. Maali ei ehkä vieläkään ole täysin kuivunut.

Hymy ei ole edes täysin keinotekoinen. Remontoinnissa on puolensa; kätensä työn jäljen näkee nopeasti (myös epäonnistumisessa, kts.yllä).
Siveltimestä, maalipurkista ja seinästä tulee hetkeksi maailman keskipiste. Muu unohtuu.

Tyypillinen remontin ilmiö tapahtui myös tässä osoitteessa: piti maalata vain keittiö. Mutta - eteinen alkoi näyttää jotenkin kulahteneelta keittiön rinnalta. Sitten porraskäytävä. Sitten yläkerta.

Tämän kuvan lähetän Tikkurilan "Maailman hilpein maalari" -kisaan. Heikki oli korvaamaton talkooapu.

Riikan tarkkaavainen ja huolellinen luonne sopi erinomaisesti kynnysten vanhan maalin rapsuttamiseen. Omaan vahvuusalueeseen sopivat paremmin suuret pinnat.

Niina imuroi Riikan raapimat maalit. Huomaa remonttityyli: Osuupankin all size t-paita sopi vuorotellen eri remppatyypeille ilman ongelmaa.

Yläkertaan tehtiin uusi katto helmipaneelista. Vanhassa talossa homma ei ole ihan yksinkertainen. Tuomas ja Juuso mittailemassa.